keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Kulttuuria odotettavissa aikuisen naisen kanssa

Metsäautotreffien jälkeen jatkoimme tämän puuman kanssa yhteydenpitoa sähköpostin välityksellä. Varsin pian hänen viesteissään alkoi kuitenkin selvästi paistaa esiin se, että häntä kalvoi aika kovasti miehensä pettäminen. Hän kirjoitti jonkin verran edellisestä salasuhteestaan ja siitä minkälaisia tunteita se oli herättänyt. Itsetutkiskelu taisi johtaa siihen ettei hän enää halunnutkaan jatkaa miehensä pettämistä kanssani vaan keskittyä perheensä kasassa pitämiseen. Vaikka hän olikin varsin puoleensavetävä nainen niin tässä tilanteessa ajattelin itsekin, että ehkä tämä juttu jää tähän. Ja niinhän se sitten jäikin.
Vähän myöhemmin tosin näin hänet sattumalta autollaan liikenteessä ja ajatukseni lähtivät laukkaamaan, mutta pidättäydyin silti yhteydenotosta vaikka mieli tekikin kovasti.
Mutta ei mennyt kauan kun löysin taas uuden aikuisen naisen juttukaveriksi. Ja tutusta paikasta jälleen kerran eli Kiss FM:n chatin Tanssilava huoneesta. En aluksi kiinnittänyt häneen kovin suurta huomiota, mutta olimme chatissa usein samaan aikaan ja keskustelumme alkoivat toistua ilta illan jälkeen. Juttelimme kaikenlaista ja mm. elämäntilanteistamme. Hän kertoi olevansa noin 5-kymppinen naimisissa oleva virkanainen ja hänellä oli kaksi lasta jotka olivat suunnilleen ikäisiäni. Kirjoittelimme myös hieman yksityisemmistäkin asioista ja hän kertoi miten tunteet olivat haalenneet avioliitossa ja aloin vaistota, että hän todella oli hakemassa jotain säpinää elämäänsä. Kiinnostukseni heräsi vaikka meillä olikin aika paljon välimatkaa.
Chat-tuttavuutemme oli jatkunut jo pidemmän aikaa ja taisimmepa soitellakin pari kertaa. Hän kuulosti mukavalta. Hän taisi rauhassa kirjoittelemalla hakea luottamusta välillemme ja mukavaa kirjoitteluseuraa hän olikin. Vähitellen alkoi kuitenkin tuntua, että tästä tulisi jotain ja että juttu ei jäisi vain kirjoittelututtavuudeksi.
Sattui sitten myös niin, että hänellä olisi muutakin asiaa kaupunkiin jossa asuin. Aloimme miettimään tapaamista. Tämä juttu tuntui etenevän hieman erilailla kuin edelliset suhteeni aikuisiin naisiin ja hän ehdottikin, että menisimme yhdessä erääseen konserttiin joka olisi sopivasti samana iltana kun hän saapuisi ja johon hän haluaisi mennä. Kaipasi sinne seuraa ja kirjoitti, että konsertissahan olisi aina mukavampaa seurassa. Emmin hieman julkista liikkumista minua melkein 30 vuotta vanhemman rouvan seurassa, mutta minua kiinnosti kovasti tämä selvästikin hieman kultturelli rouva ja niinpä päätin suostua kun hän vielä lupasi ilman muuta tarjota konserttiliput ja ehkäpä vielä hotelliyönkin sen jälkeen.
Kuulosti lupaavalta ja kiehtovalta joten niinpä jäin odottelemaan tapaamistamme.

tiistai 17. helmikuuta 2015

Metsäautotiellä puuman kanssa

Ajokilometrejä kertyi kyllä sinä vuonna hurjaa tahtia pieneen kesäautooni kuten edellisistä blogikirjoituksistani käy ilmi. Tein satunnaisen säännöllisesti myös töitä opiskeluideni ohella ja varsin suuri osa tuloista meni bensaan ja auton muuhun ylläpitoon. Taisinpa olla aika hyvä asiakas pienelle autokorjaamolle jossa yrittivät aina parhaansa mukaan mahdollisimman halvalla harsia vanhaa kotteroani kasaan. Mutta eipä ne tytöt tai ainakaan puumanaiset tulleet yleensä kotioveltakaan hakemaan joten liikkeelle piti päästä.
Edellisen blogikirjoitukseni punatukkaisen naisen kanssa yhteydenpito alkoi harventua ja emme onnistuneet sopimaan uutta tapaamista. Hän ei millään tuntunut löytävän sopivaa aikaa ja itsekään en enää kovin aktiivinen ollut asian kanssa sillä olin jo löytänyt netistä uutta mielenkiintoisen kuuloista seuraa. Tämä uusi nettituttavuuteni kuulosti niin kiehtovalta, että olin kovin innokas tapaamaan hänet.
Hän kirjoitti olevansa reilu nelikymppinen nainen jolla oli kaikki päällisin puolin hyvin eli aviomies, pari lasta, omakotitalo ja koko paketti, mutta seksielämä miehen kanssa oli ihan lässähtänyt ja hän kertoikin jo varsin pian kirjoittelumme alussa, että hänellä oli äskettäin ollut myös salasuhde toisen miehen kanssa mikä oli kuitenkin jo päättynyt, Lisäksi hän kertoi työskentelevänsä it-alalla ja harrastavansa urheilua.
Uhh, ajattelin. Niin kiinnostavalta kuulostava nainen joka melko suorastikin kertoi etsivänsä salaista rakastajaa, mutta hiukan minua vaivasi tuo, että hän oli varattu. Olinhan toistaiseksi vikitellyt vain vapaita naisia. Mutta tämä kuulosti niin hyvältä, että jatkoimme yhteydenpitoa netin välityksellä.
Eräänä sunnuntaina olin sitten palannut kotiin sukuloimisreissulta ja istuin taas koneella Kiss FM :n chatissa juttelemassa tämän naisen kanssa. Hän kertoi miehensä olevan matkoilla ja että hän oli lasten kanssa kotona. Aloimme miettimään onnistuisimmeko kenties tapaamaan. Tapaamispaikka olisi vaan ongelma. Meillä oli välimatkaa vain noin 15 kilometriä, mutta ei oikein mitään tapaamispaikkaa. Lapset pärjäisivät kuulemma itsekseenkin kotona jonkin aikaa, mutta heille kotiin ei luonnollisestikaan voinut tulla ja itse taas asuin kämppisten kanssa enkä ollut oikein innokas häntä meillekään kutsumaan. Päädyimme lopulta siihen, että tapaisimme hieman sivummalla erään huoltoaseman kahvilassa. Halusimme kovasti nähdä toisemme.
Sovimme, että näkisimme huoltoaseman parkkipaikalla ja hän antoi autonsa tuntomerkit jotta tunnistaisin hänet. Minäkin kerroin minkälaisella autolla tulisin, mutta hän naureskeli ettei kyllä tunne autoja ollenkaan. Tapaaminen sovittiin noin tunnin päähän siitä kun lopetimme chattailun netissä.
Hieman ennen sovittua aikaa parkkeerasin autoni kyseisen huoltoaseman pihalle. Ei tarvinnut kauan odotella kun myös tuntomerkkeihin sopiva auto kaartoi pihalle ja parkkeerasi pimeässä aika lähelle omaani. Nousin autosta ja tervehdin häntä. Hän vastasi hymyillen minulle. Päällään hänellä oli värikäs laskettelutakki ja kädessään avaimet ja kännykkä. Tämä tummatukkainen nainen näytti juuri sellaiselta itsestään ja perheestään huolehtivalta naiselta joka pistäytyi sunnuntai-iltana huoltoasemalla vain ostamassa lisää maitoa lapsilleen. Mutta nyt oltiinkin ihan toisella asialla.
Ulkona oli pimeää ja suunnilleen nollakeli joten siirryimme nopeasti huoltoaseman kahvilan nurkkapöytään istumaan kahvikuppien kera. Katselimme toisiamme ja juttelimme vähän jotain. Hän näytti vasenta kättään ja sanoi, "kato kun mä jätän sormuksenkin pois, toivottavasti tänne ei satu ketään tuttuja". Katselin häntä edelleen ja täytyy sanoa, että vastapäätäni istui kyllä söpö ja hoikka nainen ja ajatukseni alkoivatkin laukata mitä tästä vielä seuraisi.
Hörppäsimme kahvit melko nopeasti sillä olimme molemmat vähän sillä mielellä, että paikka ei ollut paras mahdollinen. Tänne saattaisi sattumalta tupsahtaa ihan kumman vaan tuttuja. Kun ei ollut oikein muutakaan mahdollisuutta niin päätimme lähteä ajelemaan autolla. Yhdessä mietimme, että etsitään joku syrjäinen paikka missä saadaan olla ihan rauhassa kahdestaan. Tunnuimme molemmat viihtyvän toistemme seurassa.
Hän sanoi ettei tykkää yhtään ajamisesta joten lähdimme liikenteeseen minun autollani. Ajoimme hieman kaupungin ulkopuolelle ja lopulta päätimme kääntyä pimeälle metsäautotielle joka näytti hiljaiselta. Kumpikaan meistä ei tuntenut tarkalleen paikkaa ja pimeässä oli vaikea löytää parempaakaan. Ajoimme pientä tietä hetken aikaa ja lopulta tuli sellainen kohta missä sai auton hieman tieltä sivuun parkkiin.
Sammutin auton, jätimme pienen sisävalon päälle, kuuntelimme radiota ja istuimme autossa keskellä pimeää metsää. Hän painautui olkapäätäni vastaan, otin hänet kainalooni ja silittelin hänen hiuksiaan. Hetken päästä suukotimme kevyesti toisiamme. Hyväilimme toisiamme ja olisimme tahtoneet kietoutua toisiimme, mutta se oli hieman vaikeaa ahtaassa ja pienessä autossa. Hänellä oli pienet rinnat joita hyväilin auki olevan toppatakin sisällä. Tunsin kuinka hänen sormensa hyväilivät farkkujeni etumusta ja avasivat napit. Katseemme kohtasivat vähäksi aikaa samalla kun hänen kätensä seikkaili housuissani ja minun käteni seikkailivat ympäri hänen vartaloaan.
Pian hän kumartui syliini ja sain suuseksiä. Tuntui todella nautinnolliselta, mutta yhtäkkiä jonkun auton valot valaisivat metsää, hän ponnahti ylös ja ohitsemme ajoi auto. Onneksi auto ei pysähtynyt ja mietimme ääneen mitähän siellä ajateltiin keskelle pimeää metsää pysäköidystä autosta.
Emme ehtineet kauaa tuota tuumia kun hänen kännykkänsä soi. Istuin siinä vielä housujen etumus auki ja kuuntelin kuinka hän sanoi puhelimeen, että "joo voitte ottaa jätskiä sieltä pakastimen ylimmältä hyllyltä". Ei ollut vaikea arvata, että toisessa päässä olivat hänen lapsensa.
Hetken aikaa vielä kourimme ja hyväilimme toisiamme, mutta tulimme vähän siihen tulokseen, että näin pienessä autossa olisi tosi hankalaa mennä pidemmälle. Ulkoilmakaan ei oikein houkuttanut kun siellä oli kylmää, pimeää ja märkää. Häntä alkoi myös huolettaa lasten pärjääminen kotona ja kellokin alkoi lähestyä heidän nukkumaanmenoaikaansa. Niinpä jouduimme lähtemään takaisin huoltoasemalle hakemaan hänen autoaan. Huoltoaseman pihalla sovimme jatkavamme yhteydenpitoa ja lähdin ajamaan kotiin.
Seuraavana aamuna sain sitten vielä pieniä sydämentykytyksiä kun huomasin kotipihalla autoni toisen takarenkaan olevan aivan tyhjä. Lähempi tarkastelu osoitti, että rengas oli aivan halki kyljestä. Olin säästänyt auton kanssa renkaissakin ja alla oli mitkä lie 20 vuotta vanhat koppurat jotka olivat selvästi tulleet nyt tiensä päähän. Kiittelin vaan kovasti onneani, että ilmat ei tullu renkaasta pihalle jo edellisenä iltana siellä pimeällä metsäautotiellä!

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Seuraava ajelu

Edellisen hieman oudon kesällä tapahtuneen puumatapaamisen jälkeen meni ehkä pari kuukautta kun olin taas löytänyt netistä kirjoittelukaveriksi uuden naisen joka oli iältään jotain neljän- ja viidenkymmenen väliltä. Elettiin siis syksyn pimeneviä iltoja ja olin hänen kanssaan kirjoitellut sähköpostin ja chatin kautta noin pari viikkoa.
En ollut tästä jutusta mitenkään hirveän innostunut sillä jo kirjoitellessa tuntui, että yhtäläisyyksiä edelliseen yritykseen oli turhankin paljon. Voisiko tämäkään siis onnistua. Ketään muutakaan ei vain oikein tuntunut netin kautta löytyvän ja taisin tuolloin tuntea aika paljon yksinäisyyttäkin. Syksy oli tullut, opiskelut jatkuivat, illat alkoivat pimentyä ja naisrintamalla oli tosi hiljaista. Tämä kirjoittelututtavuuteni asui sentään vähän lähempänä eli noin 50 kilometrin päässä, mutta hänkin asui kahden lapsensa kanssa. Tällä kertaa lapset olivat hieman nuorempia eli kouluikäisiä tyttöjä.
Taisi olla sitten lauantai-iltapäivä kun istui taas koneella chattailemassa hänen kanssaan. Jonkin aikaa kirjoiteltuamme hän alkoi ehdottelemaan, että "tule käymään vaikka vaan kahvilla meillä". En ollut oikein innostunut kun tiesin hänen lastensakin olevan kotona. Ei ollut kyllä oikein mitään muutakaan mielenkiintoista sille viikonlopulle ja vähitellen aloin harkitsemaan reissua. 50 kilometriä ei hirveän pitkä reissu olisi ja tiedossa olisi ainakin juttuseuraa. Hirvitti kyllä toisaalta kun parin tonnin kesäautoni moottori oli alkanut vähän oireilemaan ja tiedossa olisi 50 kilometriä pilkkopimeää moottoritietä molempiin suuntiin.
Lopulta sovittiin, että lähtisin autolla liikenteeseen. Jo menomatkalla kuulostelin auton jokaista ääntä, että mitenkähän tässä käy. Olin saanut varsin selkeät ajo-ohjeet heidän rivitalonsa pihalle ja pian olinkin perillä. Pilkkopimeällä pihalla sitten soittelin hänelle ja näinkin yhden oven avautuvan ja naisen kävelevän luokseni. Ihan mukavanoloiselta punatukkaiselta naiseltahan tämä vaikutti. Hän oli pukeutunut hyvin rennosti villapuseroon ja vaikutti muutenkin aika huolettomalta tyypiltä. Juttelimme hetken autoni vieressä ja hän sanoi, että "odotetaan hetki kun tuo naapurin muija aina kyylää". En ollut vielä itse huomannutkaan, että myös naapurin ovesta oli joku tullut ulos tupakalle ja tähyili koko ajan meitä. Pihapiiri oli aika mielenkiintoisen oloinen mitä nyt pystyin sitä pimeässä näkemään. Olisikohan ollut jonkun vanhan teollisuusyrityksen puiset rivitalomaiset työsuhdeasunnot. Sellainen mielikuva minulle ainakin jäi paikasta.
Naapuri sai tupakkansa poltettua, meni sisään ja niinpä mekin hipsimme asuntoon. Siellä kaksi ala-asteikäistä tyttöä katseli kissan kanssa telkkaria ja kurkki minua uteliaana. Menimme naisen kanssa keittiön pöydän ääreen ja hän laittoi kahvia tippumaan. Kämpässä huokui melko boheemi ja suurpiirteinen elämäntapa, tiskejäkin oli keittiössä melkoinen läjä. Kahvia hörpittiin ja kaikenlaista jutunjuurtakin keksittiin. Tytöt kävivät välillä kysymässä äidiltään jotain ja edelleen katselivat minua uteliaana.
Jossain vaiheessa poikkesin vessassa ja ajatuksissani mietin mitä tuon valkoisen pesukoneenkin päällä voisi ehkä tehdä naisen kanssa. Kylppärissäkin oli vähän joka nurkassa paljon tavaraa ja varsin ahdasta.
Vähän myöhemmin nainen alkoi ehdottelemaan tytöille nukkumaanmenemistä, mutta kouluikäisten innolla pistivät vähän. Pohdiskelin mielessäni tilannetta ja kaikenlaisia toiveita kyllä latisti se, että melko pienessä asunnossa taitaisi kuitenkin olla kahdet pienet ja uteliaat korvaparit seinän takana kuuntelemassa mitä touhuaisin heidän äitinsä kanssa. Ei oikein innostanut.
Niinpä aloin harkitsemaan kotimatkalle lähtöä. Naisen kanssa kyllä puhuttiin, että tytöt ovat aina välillä isänsä luona viikonloppuisin ja että jatkettaisiin kirjoittelua ja voitaisiin tavata uudemmankin kerran. Nyt kuitenkin hyvästeltiin ja lähdin kotimatkalle.
Kotimatkalla oli kyllä koko matkan sellainen tunne, että missä vaiheessa autoni hyytyy kokonaan ja välillä piti vähän tiputtaa vauhtiakin kun moottori alkoi niin kuumentumaan. Kotiin asti kuitenkin selvisin ja huokasin syvään kotipihassa. Tulisiko tästä jutusta mitään enempää, sitä jäin miettimään.

perjantai 13. helmikuuta 2015

Pitkä ajelu puumanaisen toivossa

Elämä jatkui ensimmäisen puumanaisen jälkeen. Jollain tapaa olin tyytyväinen kokemaani, jollain tapaa taas halusin enemmän tai oikeastaan vielä aikuisempaa naista. Ensimmäinen puumanaiseni oli kuitenkin ollut alle nelikymppinen ja jotenkin en kokenut häntä vielä ihan sellaiseksi aikuiseksi naiseksi josta olin haaveillut. Hän oli nimittäin ehkä kuitenkin vielä lähempänä omanikäisiäni tyttöjä kuin niitä opettajia, Sokoksen meikkiosaston naisia tai tv:n saksalaisdekkareiden tyylikkäitä kotirouvia joita olin jo vuosikausia ihaillut ja joista kirjoitin jo aiemmin täällä blogissani.
Joten ensimmäisen puumakokemukseni jälkeen en suinkaan tuntenut olevani valmis vakiintumaan jonkun ikäiseni tytön kanssa ja elämään hänen kanssaan elämäni onnellisena loppuun asti. Tai ehkä sekin kävi välillä mielessä. Silloin nuorena kun ajatuksen tuppasivat välillä muuttumaankin. Edelleen kulutin paljon aikaani Kiss FM :n chatissa ja välillä oli kiikarissa enemmän omanikäiset tytöt ja välillä taas aikuiset naiset.
Kaupungin yöelämässäkin tuli pyörähdettyä varsin usein. Siellä kiinnostukseni kohdistui kyllä jokseenkin vain omanikäisiini tyttöihin. Aikuisia naisia oli vaikea lähestyä sillä mielellä ja eipä heitä juurikaan edes näkynyt niissä yökerhoissa missä itse kävin. Oma uskallus ja tanssitaidot eivät riittäneet siihen, että olisin lähtenyt johonkin tanssiravintolaan vanhempia naisia iskemään.
Muutaman tytön kanssa treffailinkin tässä välissä, mutta niistä ei mitään sen pidempiaikaisempaa suhdetta syntynyt. Nähtiin kaupungilla ja käytiin leffassa tai syömässä, mutta ei oikein sen enempää.
Mutta ne aikuiset naiset kiinnostivat edelleen kovasti. Ja Kiss FM :n chatin Tanssilavalta onnistuinkin sitten taas bongaamaan itselleni seuraksi jo lähempänä viittäkymmentä olleen naisen. Kutsutaan häntä tässä vaikka Seijaksi (nimi siis muutettu). Ehdimme kirjoitella Seijan kanssaan ehkä vain noin viikon tai kaksi ja jotenkin tämä juttu tuntui menevän niin, että kumpikin ymmärsi mitä välillämme voisi olla. Kaikki tuntui kirjoitellessa menevän jotenkin nopeammin kuin ensimmäisen puumanaiseni kanssa.
Ongelmana oli, että hän asui aika kaukana. Olisikohan meillä ollut välimatkaa joku noin 250 kilometriä. Mutta ei aikaakaan kun hän kertoi olevansa seuraavana perjantaina työasioissa eräässä toisessa kaupungissa jonne minulla olisi vain noin 150km ja ehdotti, että jos vaikka näkisimme siellä. Treffit sovittiin ja näin melko lyhyen nettituttavuuden jälkeen lähdin sitten perjantai-iltapäivänä Seijaa tapaamaan ja selvittämään minkälainen seikkailu tästä tulisi. Mitään tapaamista enempää emme olleet sopineet, mutta toivorikkaana pakkasin mukaani myös yöpymistavarat.
Tapasimme eräässä puistossa ja istuimme puistonpenkille. Hänellä oli siniset farkut, samanvärinen farkkupaita ja aika lyhyet hiukset. Vartaloltaan hän oli hieman pyöreän puoleinen ja hän kyllä vaikutti jo vanhemmalta naiselta kuin ensimmäinen puumanaiseni, mutta ihan hirveää innostusta ei sisälläni syttynyt. Juttukaan ei oikein lähtenyt luistamaan välillämme.
Hetken siellä puistossa oltuamme hän alkoi jo ääneen miettiä, koska lähtisi seuraava bussi jolla hän pääsisi takaisin kotipaikkakunnalleen. Mietin hetken mielessäni ja kun oli kaunis kesäviikonloppukin juuri alkamassa niin päätin vielä yrittää ja tarjosin, että voin lähteä heittämään hänet kotiinsa. Hän kyllä mietti vielä bussia, mutta suostui sitten. Niinpä ajelimme sitten hieman toista tuntia hänen kotiinsa joka sijaitsi rivitalossa hyvin pienellä paikkakunnalla.
Kun olimme jo melkein perillä niin hän varoitteli, että hänen 18-vuotias tyttärensä saattaisi olla kotona, mutta voisin ihan hyvin tulla kuulemma käymään heillä. Tulimme perille ja sieltähän hänen tyttärensäkin löytyikin laukkujaan pakkaamasta. Oli lähdössä jonnekin viikonlopuksi. Tytär moikkasi minua huolettomasti sanoen "Ai moi, sä oot siis se mutsin chatti-kaveri". Taisin olla aika hämmästyneen oloinen ja tilanne alkoi tuntua vähän oudolta. Enhän ollut itse kuin muutaman vuoden tätä tytärtä vanhempi enkä ollut arvannut, että Seija oli näin avoimesti kertoillut tyttärelleen nuoremmasta chatti-kaveristaan.
Hetken päästä tyttären kyyti tuli ja hän lähti. Ehdin jo ajatella, että nyt olisimme Seijan kanssa kahden. Mutta mitä vielä, hänen kännykkänsä pärähti soimaan. Puhelun loputtua Seija kertoi, että hänen poikansa tulisi kohta käymään. Ei mennyt kauaa kun sisään rymisteli noin 15-vuotias kundi yhden kaverinsa ja kilisevien kassien kanssa. Seija ei tuntunut olevan moksiskaan siitä, että pojat asettautuivat olohuoneen sohvalle melkoisen kaljalastin kanssa.
Oloni alkoi olla jokseenkin vaivautunut ja vielä hetken emmittyäni sanoin Seijalle, että taidan alkaa lähteä kotimatkalle kun kellokin on jo sen verran paljon. En ottanut hänen ilmeistään oikein missään vaiheessa selvää eikä hän kovin paljon puhunutkaan. Lähtöönikin hän vain totesi lakonisesti, että "ok, ai sä lähdet jo". Niinpä sitten ajelin kesäillassa vähän pettyneenä miehenä kohti kotia. Bensaa paloi ja kokonaisuudessaan reissu oli aika outo. Tämä ei tuntunut oikein sellaiselta jutulta mitä olin hakenut. Hyvän aikuisen naisen löytäminen ei selvästikään ollut helppoa, mutta jo kotimatkalla tiesin, että tulisin edelleen jatkamaan etsintää. Seijasta en sen jälkeen enää kuullut mitään.

torstai 12. helmikuuta 2015

Pieni välikommentti liittyen Kiss FM :n chattiin

Onkohan Iltalehden toimittajakin lukenut äskettäin kirjoittamani blogitekstin "Aikuisten naisten seuraa Kiss FM :n Tanssilavalla" ja saanut siitä idean tänään julkaistuun juttuun Kiss FM :n chatista?! No tuskinpa sentään, mutta hauska oli lukea muidenkin muistoja kyseisestä palvelusta.
Itse bongasin sieltä aikoinaan useammankin puumanaisen ja kyllähän sieltä löytyi omanikäistäkin seuraa livetreffeillekin asti.
Ja niitä jekkujakin siellä tosiaan harrastettiin! Muistan istuneeni kerran koululla atk-luokan takaosassa ja huomanneeni miten kaverini oli muutama rivi edempänä selvästi Kiss:n chatissa. En malttanut olla käyttämättä tilaisuutta hyväkseni ja loggasin sisään samaan huoneeseen tytön nimellä. Hetken aikaa lirkuttelin kaverille kaikkea mukavaa ja oli hauska seurata hänen selän takana miten hän aina tohkeissaan naputteli vastauksen vauhdilla. Lopulta kirjoitin hänelle, että eikös sun pitäis olla jo kotona laskemassa niitä matikan tehtäviä. Kun viesti pamahti hänen näytölleen niin kädet pysähtyivät salaman nopeasti ja hetken päästä hän kääntyi katsomaan taaksepäin kuka hänen takanaan istui. Virnistin leveästi. Jouduin kyllä joskus itsekin vastaavan kepposen uhriksi.

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Loppusotkut ensimmäisen puumanaisen kanssa

Nyt se oli siis koettu. Olin päässyt heiluttamaan peittoa minua vanhemman naisen kanssa. Yhteydenpitomme oli edelleen tiivistä niin puhelimitse kuin sähköpostillakin. Varsinkin puhelut tuppasivat olemaan aika pitkiä. Yleensä se oli hän joka soitti. Uusi tapaaminenkin sovittiin ja se meni aikalailla samalla tavalla kuin edellinen.
Sitten hän soitti eräänä päivänä ja kuulin heti hänen äänestään, että nyt oli jotain sattunut. Sen verran oli jo tultu tutuiksi, että aistin sen heti hänen äänestään. Kännykkäoperaattori oli muistanut häntä laskulla ja summa ei todellakaan ollut pieni! Olimme menneiden viikkojen aikana höpöttäneet tuntitolkulla puhelimessa hänen laskuunsa ja nyt se sitten kostautui. Puheluhinnat olivat tuohon aikaan vielä aivan eri tasolla kuin nykyään ja ensimmäinen puumanaiseni sattui olemaan kahden lapsen yksinhuoltaja ja melko matalapalkkaisessa työssä. Hän totesi minulle heti puhelimessa ettei millään selviäisi laskusta eräpäivään mennessä. Pohdimme yhdessä tilannetta ja lupasin lainata hänelle sen verran rahaa, että laskun saisi maksettua. Lupasin, koska tunsin jonkinlaista osasyyllisyyttä asiasta vaikka olinkin tämän jutun tiedostanut ja siksi rajoittanut omia puheluitani ja ehdottanut hänelle samaa. Hän kiitteli kovasti ja lupasi maksaa mahdollisimman pian takaisin. Lisäksi sovimme, että jatkossa pidettäisiin yhteyttä sähköpostilla ja tekstiviesteillä.
Yhteydenpitomme harveni jonkin verran tämän puhelinlaskuepisodin takia. Sähköpostia tosin kirjoiteltiin edelleen. Hieman yllättäen hän alkoi sähköposteissa kirjoitella minulle myös siitä miten oli nyt löytänyt muitakin miespuolisia nettituttuja ja tavannutkin heitä. Hänen avioerostaan ei ollut vielä kovin kauaa ja olin ollut hänen ensimmäinen seksikumppaninsa eron jälkeen. Sähköpostien perusteella alkoi tulla sellainen kuva, että hän oli enemmänkin innostunut uudesta vapaan naisen elämästään ja ei aikaakaan kun minulle jo raportoitiin seksikokemuksistakin uuden miestuttavuuden kanssa.
Alkoi tuntua, että tämä juttu oli tässä. Aikaakin oli jo kulunut eikä puhelinlaskuun lainaamistani rahoistakaan ollut kuulunut vielä mitään. Kun kyselin häneltä asiasta niin eipä se ainakaan enää lämmittänyt välejämme uudestaan. Useamman kerran jouduin rahojeni perään kyselemään ennen kun hän sai ne maksettua muutamassa erässä.
Sähköpostilla jatkoimme vielä harvakseltaan yhteydenpitoa ja kuulumisten vaihtoa, mutta vähitellen sekin loppui. Oli aika kääntää katseet kohti uusia seikkailuja.

tiistai 10. helmikuuta 2015

Ensimmäisen kerran puumanaista

Kotiin palattuani ja yön yli nukuttuanikin tunne oli sama kuin kotimatkalla. Yönylitreffit puumanaisen kanssa oli ollut mukava kokemus vaikka ihan niin pitkälle ei sänkytouhuissa mentykään kuin olin hieman salaa toivonut. Meillä oli kuitenkin synkannyt hyvin yhteen ja seuraava tapaaminenkin oli oikeastaan jo sovittu kahden viikon päähän.
Ensimmäisten treffien jälkeen viestittelymme jatkui erittäin tiiviinä, jopa kiihkeänä. Tunne taisi sittenkin olla ihan molemminpuolinen, että miksi emme menneet pidemmälle kun nyt täytyisi odottaa kaksi viikkoa seuraavaa mahdollisuutta. Kirjoittelimme sähköpostia ja tekstareita todella tiiviisti. Puheluitakin soiteltiin. Yritin opiskelijana välttää puheluita sillä rahaa ei määrättömästi ollut ja kännykkäpuhelut olivat vielä tuohon aikaan melko kalliita. Joka päivä puhelimessa meni kuitenkin puumanaiseni kanssa pidempään ja pidempään. Aloin laskea, että tähän puhelinsuhteeseen alkaa upota aika kovasti rahaa ja sanoinkin ihan suoraan hänelle, että minun on välillä pakko välttää puheluita ja kirjoitella mieluummin sähköposteja. Silti meillä saattoi olla jopa muutaman tunnin pituisia puheluita jotka hän soitti.
Muistan kun olin yhden kerran ulkona kävelemässä kun hän soitti. Jo melko kauan puhuttuamme jostain lähistöltä kuului muutama pamaus. Aivan kun joku olisi ampunut aseella. Pamaukset kuuluivat puhelimen kautta myös puumanaiselleni. Olin itsekin ihan ymmälläni mistä ne tulivat ja samaa kyseli hänkin. Kommentoin, että kuulosti ihan kuin joku olisi ampunut. Huolestuneena hän sanoi, että "nyt meet kyllä äkkiä sisälle jos siellä vaikka joku oikeasti ampuu". En pitänyt tilannetta mitenkään uhkaavana, mutta olin jo kuitenkin kotini lähellä ja menin sisään. Tuntui kuitenkin hyvältä kun oli joku nainen joka huolehti ja selvästi välitti minusta. Olin kuitenkin elänyt jo pidempään taas poikamieselämää ja oli mukava tunne, että oli joku jonka kanssa jakaa vähän ajatuksiakin vaikka emme mitään vakavampaa suhdetta suunnitelleetkaan. Minusta ei ehkä olisikaan ihan pelkkään seksisuhteeseen, sellainen tuntuisi tosi kylmältä. On mukava, että jutussa on myös vähän tunnetta mukana ja että tietää jotain toisesta ja oppii tuntemaan häntä.
Seuraavat treffimme varmistuivat ja kaksi viikkoakin kului lopulta. Joten ei muuta kuin taas auto alle ja nyt jo tuttua reittiä pitkin hänen luokseen. Tällä kertaa edettiin eri tavalla. Ei ollut ruusupuskaa vaan heti eteisessä suudeltiin jo kiihkeästi. Aika nopealla aikataululla taisimme päätyä leveään parisänkyyn. No niin kai siinä luonnollisesti käy kun kumpikin on joutunut kaksi viikkoa odottamaan tätä hetkeä. Nyt olisimme toistemme. Seksi oli ihan hyvää, mutta ei mitään tajunnan räjäyttävää. Näin se on varmasti usein uuden kumppanin kanssa. Kumpikin vielä miettii mistä toinen pitää ja kaikki hakee vielä muotoaan.
Seksin jälkeen halailimme ja suukottelimme peiton alla. Ja emme kyllä taaskaan osanneet kumpikaan olla tuppisuina, juttua riitti. Jossain vaiheessa hän ehdotti saunan lämmittämistä. Se tuntui minustakin mukavalta ajatukselta ja hän kävi napsauttamassa saunan päälle. Jatkoimme jutustelua ja taisimme hörpätä jotain juotavaakin. Sitten saunaan. Saunasta on jäänyt hauska muisto mieleen miten tässä taloudessa ei ollut saatu hankittua löylykauhaa. Niinpä löylykauhan virkaa toimitti ämpärissä seilaava pieni kirkkaankeltainen lasten leluastia. Muutenkin tuntui jotenkin hassulta miten naiseni asunnossa oli joka nurkassa pienten ihmisten tavaroita. Hänen lapsensahan olivat siis isällään viikonloppua viettämässä treffiemme aikaan.
Tämä toinen tapaamisemme sujui mukavissa ja kiihkeissäkin merkeissä loppuun asti ja tyytyväisin mielin lähdin lopulta ajelemaan kotiinpäin. Autossa sitten havahduin miettimään, että olin saanut elämäni ensimmäisen kerran aikuista naista ja hymyilin leveästi.

perjantai 6. helmikuuta 2015

Treffit puumanaisen kanssa

Treffit puumanaisen kanssa oli siis sovittu kuten edellisessä blogitekstissäni kirjoitin ja voin sanoa, että tuntui kuin se päivä ei ikinä tulisi, odottavan aika on yllättävän pitkä. Jokseenkin sama tunne kuin aikoinaan armeijassa kotiutumispäivää odotellessa.
Mutta mutta, koittihan se sovittu perjantai lopulta. Kuten arvata saattoi niin ajatukseni eivät kyllä alkuunkaan pysyneet opiskeluissa päivän aikana. Mietin vain mitä ilta toisi tullessaan. Mietin miltä hän näyttäisi, olihan minulla vain hänen sanallinen kuvailunsa itsestään. Mietin mitä hän ajattelisi minusta. Mietin mitä tekisimme, keksisimmekö juteltavaa ja mietin myös sitä päätyisimmekö kuitenkin harrastamaan seksiä vaikka olimmekin toisin sopineet.
Iltapäivällä kävin kotona suihkussa ja pyrin valitsemaan päälleni mahdollisimman siistit vaatteet. Valinta taisi kohdistua siisteihin tummiin housuihin ja kauluspaitaan. Lisäksi selvittelin kartoista puumanaiseni antamaa osoitetta, että löytäisin perille. Hänhän asui toisessa minulle täysin vieraassa kaupungissa parinsadan kilometrin päässä ja navigaattoreita ei tuolloin vielä ollut. Piirtelin ja kirjoitin itselleni paperille muistilapun minkä perusteella uskoin löytäväni hänen luokseen.
Lisäksi minulla oli mielessäni vielä yksi juttu millä halusin ehdottomasti hemmotella ensimmäistä puumanaistani. Hän oli joskus aikaisemmin kirjoitellut miten mukavaa olisi saada mieheltä kukkia ja olipa hän tainnut aika suoraankin sanoa, että olisi ihanaa saada persikan värisiä ruusuja minulta tuliaisiksi. Nimenomaan persikan värisiä ruusuja, ne olivat hänen lempikukkiaan.
Niinpä pakkasin yöpymistavarani reppuun ja suuntasin pienen kesäautoni ensin kohti kukkakauppaa. Keli oli onneksi sellainen, että arvelin kukkien kestävän parin tunnin ajomatkan ilman nuupahtamista kun vieraassa kaupungissa voisi äkkiseltään olla vaikea löytää kukkakauppaa. Sain persikan väriset ruusut ostettua ja asetin ne varovasti auton takapenkillä. Sitten vielä soitin lyhyesti puumanaiselleni, että olen nyt lähdössä ajelemaan ja aistin kyllä meidän molempien äänestä pientä odottavaa jännitystä. Ja olikohan se edes ihan pientä!
Ei sitten muuta kuin valtatietä pitkin kohti seikkailua. Hiukan kyllä hirvitti, että toivottavasti selviän perille asti sillä olin liikenteessä parin tonnin (puhutaan markoista eikä euroista) kesäautollani jonka kunto ei kovin hääppöinen ollut. Mutta radiota kuunnellen ja tulevaa iltaa miettien matka meni mukavasti. Ja yllättävän hyvin onnistuin sohlaamaan minulle vieraassa kaupungissa muistilappuni turvin oikeaan osoitteeseenkin.
Hänen asuntonsa sijaitsi uudehkolla rivitaloalueella kaupungin laitamilla. Parkkeerasin auton vaaleiden autotallien viereiselle vieraspaikalle. Kädet täristen kaivoin puhelimeni taskusta ja soitin taas hänelle kuten olimme sopineet. "Mä olisin nyt täällä", sanoin. "Ok, mä tulen ovelle sua vastaan", hän vastasi. Nousin autosta, otin repun selkääni, kukat käteeni ja lähdin kävelemään hänen ovelleen. Ovi olikin jo raollaan ja näin hänen kurkkivan sieltä hymyillen. Siinä hän seisoi kotiportaallaan hymyillen minulle, puumanaiseni. Hänellä oli vaaleat olkapäille ylettyvät hiukset ja päällensä hän oli valinnut pikkumustan mekon.
Hymyilimme toisillemme ja ojensin ruusut hänelle. Astuimme sisään ja halasimme heti eteisessä. Tuntui hyvältä ja juttuakin meillä tuntui heti riittävän. Hän pyysi minua perässään keittiöön ja laittoi kukat maljakkoon samalla kun jatkoimme juttelua. Nettitutun tapaaminen on aina omalla tavallaan kiehtovaa. Jotain mitä on osannut odottaa ja jotain yllätyksellistäkin. Mutta olin hyvin tyytyväinen kun tunnuimme heti viihtyvän toistemme seurassa ja muutenkin hän vaikutti mukavalta.
Juttelimme ja söimme kaikessa rauhassa hänen laittamaansa ruokaa. Taidettiin siinä kynttilätkin sytyttää ja koko ajan vilkuilimme hymyillen toisiamme silmiin. Muistan miten hänen silmänsä tuikkivat kynttilän valossa. Kummallekaan ei selvästi ollut tullut sellaista tunnetta, että äkkiä pois tästä tilanteesta.
Ruokailun jälkeen istuimme sohvalle ja hän tuli kainalooni. Ei mennyt kauan kun hieroimme jo kevyesti nenänpäitämme toisiaan vasten ja suutelimme. Suutelimme välillä silmät kiinni ja välillä katselimme toisiamme hymyillen kynttilänvalossa.
"Hieroisitko olkapäitäni", hän pyysi. Ja hieroinhan minä, hyvin mielelläni. Vähitellen käteni kävivät levottomammiksikin ja ulotin hieronnan hieman muuallekin. Hän ei yhtään vastustellut vaan nautimme selvästi molemmat tilanteesta.
Ilta meni yllättävän äkkiä ja jossain vaiheessa päätimme siirtyä sängyn puolelle. Peiton alla käperryimme aivan kiinni toisiimme ja jatkoimme molemminpuolista hyväilyä ja suukottelua. Ei ollut puhettakaan, että alkaisimme vain nukkua. Aloin jo hyvin sujuneen illan pohjalta haaveilla sittenkin saavani seksiäkin puumanaiseni kanssa. Vähitellen molempien kädet kävivät yhä levottomammiksi ja kummankin kädet seikkailivat myös jalkovälissä. Olimme melkoisen kiihkon vallassa. Hän huohotti ja kiemurteli kun hyväilin häntä. Näin kun hän puri välillä hammasta, ynisi ja sitten taas huohotti, mutta kuiskasi samalla korvaani, että "vitsi kun me sovittiin". Rauhotuimme hieman, suutelimme ja jälleen hän kuiskaili minulle. "Vitsi kun mun tekis mieli sua, mutta ei vielä tällä kertaa. Nukuttaisko nyt vaan." En halunnut möhliä tätä juttua liialla innokkuudella joten vedin hänet vain aivan lähelleni ja silittelin hänen hiuksiaan.
Nukkumisesta ei kyllä sinä yönä meinannut tulla oikein mitään sillä meillä tahtoi aina vaan riittää lisää juttua ja välillä vain suutelimme. Muutaman tunnin ehdimme sentään kuitenkin jossain vaiheessa nukkuakin. Aamulla söimme rauhassa aamupalaa jonka jälkeen lähdimme pyörähtämään kaupungillakin. Kävimme vielä päivällä hampurilaisilla ennen kuin lähdin ajelemaan takaisin kotiin. Lähtiessäni hän tuli vielä halaamaan autolleni ja sovimme siinä samalla, että parin viikon päästä voisimme nähdä uudestaan kun hänellä on taas lapsivapaa viikonloppu.
Kotiinpäin ajellessani kävin läpi ajatuksiani ja mietin, että oli kyllä ollut mukava reissu vaikka ihan seksiin asti ei päästykään. Mutta sitähän olisi mitä suurimmalla todennäköisyydellä odotettavissa seuraavalla kerralla. Joten taas odoteltiin!!!

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Ensimmäiset puumatreffit sovittu!

Edellisessä blogitekstissä kertomani chat-keskustelut Kiss FM :n Tanssilavalla jatkuivat yleensä ainakin useampana iltana viikossa. Välillä löytyi paremmin juttuseuraa ja välillä huonommin. Mutta usein chattailut kestivät yön pikkutunneille asti. Itse asiassa taisin olla aika koukussa tuohon palveluun. Yhä useampana iltana jäin kuitenkin juttelemaan mukavanoloisen naisen kanssa joka oli iältään muistaakseni noin 35-vuotias. Itse olin tuolloin siis vähän päällä kahdenkymmenen.
Kirjoittelimme hänen kanssaan hyvinkin laajalla skaalalla kaikenlaista. Kaikkea mitä sattui mieleen tulemaan. Hän asui vajaan parinsadan kilometrin päässä toisessa kaupungissa ja oli vähän aiemmin eronnut miehestään ja asui nyt kahden lapsensa kanssa. Yh-äidin arkea piristi selvästi joku jolla oli aikaa jutella kun lapset olivat jo nukkumassa ja minua taas kiinnosti kovasti yli kymmenen vuotta vanhemman naisen seura. Mitään vakavaa suhdetta ei hänkään ollut nyt etsimässä. Aluksi kai vaan juttuseuraa ja ajankulua chatin avulla.
Nuo netin chat-sivut olivat tosiaan tuolloin vielä varsin uusia ja erilaiset käyttäytymis- ja toimintamallit hakivat vielä itseään joten niinpä mekin päädyimme pitkien viestittelyjen jälkeen vaihtamaan kännykkänumeroita sen enempää miettimättä. Nykyään ei toivottavasti enää kukaan anna netissä puhelinnumeroa jonka avulla voi selvittää tuiki tuntemattoman chat-kumppanin osoitteenkin! Mutta tuolloin asian riskit eivät vielä sen kummemmin tulleet mieleen.
Jatkoimme juttelua niin chatissa, sähköpostilla, tekstareilla kuin välillä soitellenkin. Puheluita yritimme tosin vähän rajoittaa sillä kännykkäpuhelut olivat tuolloin vielä aika kalliita, ainakin opiskelijalle ja yh-äidille.
Vähitellen keskustelumme ajautuivat siihen suuntaan miten mukava olisi joskus tavatakin. Haaveilimme eräänlaisista treffeistä missä saisimme viettää mukavaa kahdenkeskistä aikaa ilman sen suurempaa sitoutumisajatusta. Hän kertoi, että lapset ovat joka toinen viikonloppu isänsä luona ja silloin hänellä olisi hyvin aikaa. Kirjoittelimme ja suunnittelimme miten tuota laatuaikaamme viettäisimme.
Päädyimme siihen, että tapaisimme hänen luonaan perjantai-iltana lasten lähdettyä isälleen. Kuka hullu nykyään kutsuisi nettituttunsa ensitapaamiselle kotiinsa?! Tuolloin tällaisia ei tosiaan vielä ihan näin ajateltu ja olimme kyllä tuolloin jo puhuneet paljon puhelimessakin, mutta kuitenkin!
Hän kaipasi kovasti mukavaa koti-iltaa kahdenkesken, hemmottelua, tunnelmaa ja yhdessäoloa. Niinpä sovimme, että hän laittaisi ruokaa, söisimme kahdestaan ja sitten vain olisimme ja viettäisimme yhdessä aikaa. Hän myös ehdotti sellaista sopimusta, että ainakaan ensimmäisellä kerralla emme harrastaisi seksiä, mutta yöksi voisin kyllä jäädä jo matkankin takia. Itseäni kyllä innokkaana nuorena miehenä hieman harmitti tuo, mutta päätin suostua ja ajattelin, että tämä juttu kannattaa ehkä katsoa rauhassa loppuun asti. Hyvää kannattaisi odottaa.
Hirveästi emme tainneet seksistä ja erotiikasta puhuakaan ennen tapaamistamme, mutta hienovaraisella tyylillä siihen ehkä joskus vähän viitattiin ja kumpikin selvästi kuitenkin tiesi ja aavisti mitä tähän juttuun myös liittyisi.
Vihdoin saimme sovittua molemmille sopivan perjantain ja aloimme kuumeisesti odottaa tuota päivää. Siitä sitten seuraavassa blogitekstissä.

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Aikuisten naisten seuraa Kiss FM :n Tanssilavalla

Pidemmän seurustelusuhteen jälkeisen poikamieselämän, kaupungin yöelämässä ramppaamisen ja muutamien muiden satunnaisten kohtaamisten jälkeen oli aika selvää, että helpointa minun oli tehdä tuttavuutta naisten kanssa netin chat-palstojen kautta. Ja olivathan ne muutenkin tuohon aikaan uusinta uutta ja vetivät minua siksikin puoleensa. Se on itse asiassa aika jännä juttu miten muutamat harvat miehet tuntuvat yökerhoissa vetävän naisia puoleensa kuin magneetit ja poistuvat aina tyttönen kainalossa ja muiden kohtaloksi jää useimmiten todeta, että ei onnistunut tänäkään yönä. Omaankin tuttavapiiriini kuului opiskeluvuosina muutama tällainen kaveri joilla tuntui aina käyvä flaksi. Mutta tätä lukeville hiljaisille ja ujoille nuorempien ikäluokkien miehille täytyy lohdutukseksi sanoa, että kyllä niitä mukavia tyttösiä on sitten matkan varrella löytynyt elämänkumppaneiksi myös niille kavereilleni jotka eivät mitään naismagneetteja vilkkaimpina menovuosina olleet.
Mutta netin uudet chat-palstat vetivät minua siis todella paljon puoleensa ja aivan erityisesti legendaarinen Kiss FM :n chat. Kiss FM :hän oli nuorten suosima radiokanava jolla oli jo myös aikakauteen nähden verraten kehittyneet internet-sivut. Elettiin vuosia jolloin legendaariset jo uudelleen lämmitellyt ysärihitit olivat vallanneet niin yökerhot, festarit kuin Kiss FM :n taajuuden. Varsinkin iltaisin ja viikonloppuisin netissä riitti väkeä Kiss FM :n chatissa. Chat-huoneilla oli erilaisia nimiä, niitä oli melko paljon ja muutamissa suosituimmissa huoneissa notkui sama kantaporukka päivästä toiseen. Hyvinkin pian huomasin, että Tanssilava niminen huone veti puoleensa hieman vanhempaa väkeä. Niinpä aloinkin notkua siellä yhä enemmän puumanaisen toivossa.
Hyvin pian minulle kävi myös selväksi etten ollut lainkaan ainoa nuori mies joka oli hakemassa aikuisen naisen seuraa kyseisillä sivuilla. Yhteen chat-huoneeseen mahtui kerrallaan ehkä noin kolmisenkymmentä keskustelijaa (tarkka luku on päässyt unohtumaan) ja varsinkin Tanssilavalle joutui usein takomaan hiiren nappia monta kertaa ennen kuin pääsi sisään. Oma haasteensa oli sitten sisään päästyään saada joku nainen juttukaveriksi. Jos lähestyi jota kuta yksityisviestillä niin hyvin usein lähestytty nainen kyseli ikää ja kun vastasi olevansa reilu parikymppinen niin sai vastaukseksi, että "Olet aivan liian nuori minulle" tai jotain vastaavaa.
Mutta käytin taas sanallista kyvykkyyttäni hyödykseni ja kehittelin mitä kohteliaimpia iskulauseita. Ja jos ikääni valiteltiin liian nuoreksi niin vastasin heti vaikka, että haen kyllä ihan asiallista keskusteluseuraa ja mukava olisi vaihtaa ajatuksia eri-ikäistenkin kesken. Olin nimittäin taas kerran uteliaisuuttani testannut myös mitä tapahtuu jos kirjautuu tuonne nimimerkillä joka viittaa naiseen. Nuorehkojen miesten ehdotukset olivat silloin usein aika suoria ja seksistisiä. Piti onnistua siis erottautumaan massasta. Tuo kun kerroin etsiväni ihan asiallista keskutelu- tai juttuseuraa tuntui tehoavan yllättävänkin usein. Aloin lähes joka ilta päästä juttusille erilaisten naisten kanssa jotka olivat minua huomattavasti vanhempia. Ja pidin lupaukseni ja pyrin viemään keskustelua fiksusti eteenpäin aivan kun kyse olisi small talkista jossain live-ympäristössä. Saatoimme kirjoitella esimerkiksi elämäntilanteistamme, musiikista ja vaikka mistä kaikesta muusta. Joinain iltoina saatoin jutella useampia tunteja saman naisen kanssa ja illan tai yön lopuksi juttukumppanini kiitteli minua harvinaisen fiksuksi nuoreksi mieheksi ja vaihdoimmepa joidenkin kanssa sähköpostiosoitteitakin tai sitten törmäsimme samassa chatissa joskus uudestaankin. Yhteyttä pidettiin siis myös sähköpostilla. Jotkut tuttavuudet jäivät muutamien viestien pituisiksi ja jotkut kestivät pidempään.
Alkoi siis syntyä pidempiä tuttavuussuhteita muutamien aikuisten naisten kanssa. Toistemme ulkonäköähän emme sen tarkemmin tuolloin tienneet kuin mitä olimme sanallisesti toisillemme kuvailleet sillä eihän juuri kellään ollut vielä omaa kuvaa sähköisessä muodossa puhumattakaan sen lähettämisestä, se ei tainnut olla vielä edes mahdollista tuohon aikaan sähköpostilla.
Näiden tuttavuuksien syntyessä alkoi herätä toivo jostain lähemmästäkin kanssakäymisestä aikuisen naisen kanssa. Ja niinhän siinä sitten kävikin, mutta lisää luvassa seuraavissa blogiteksteissä.