tiistai 17. helmikuuta 2015

Metsäautotiellä puuman kanssa

Ajokilometrejä kertyi kyllä sinä vuonna hurjaa tahtia pieneen kesäautooni kuten edellisistä blogikirjoituksistani käy ilmi. Tein satunnaisen säännöllisesti myös töitä opiskeluideni ohella ja varsin suuri osa tuloista meni bensaan ja auton muuhun ylläpitoon. Taisinpa olla aika hyvä asiakas pienelle autokorjaamolle jossa yrittivät aina parhaansa mukaan mahdollisimman halvalla harsia vanhaa kotteroani kasaan. Mutta eipä ne tytöt tai ainakaan puumanaiset tulleet yleensä kotioveltakaan hakemaan joten liikkeelle piti päästä.
Edellisen blogikirjoitukseni punatukkaisen naisen kanssa yhteydenpito alkoi harventua ja emme onnistuneet sopimaan uutta tapaamista. Hän ei millään tuntunut löytävän sopivaa aikaa ja itsekään en enää kovin aktiivinen ollut asian kanssa sillä olin jo löytänyt netistä uutta mielenkiintoisen kuuloista seuraa. Tämä uusi nettituttavuuteni kuulosti niin kiehtovalta, että olin kovin innokas tapaamaan hänet.
Hän kirjoitti olevansa reilu nelikymppinen nainen jolla oli kaikki päällisin puolin hyvin eli aviomies, pari lasta, omakotitalo ja koko paketti, mutta seksielämä miehen kanssa oli ihan lässähtänyt ja hän kertoikin jo varsin pian kirjoittelumme alussa, että hänellä oli äskettäin ollut myös salasuhde toisen miehen kanssa mikä oli kuitenkin jo päättynyt, Lisäksi hän kertoi työskentelevänsä it-alalla ja harrastavansa urheilua.
Uhh, ajattelin. Niin kiinnostavalta kuulostava nainen joka melko suorastikin kertoi etsivänsä salaista rakastajaa, mutta hiukan minua vaivasi tuo, että hän oli varattu. Olinhan toistaiseksi vikitellyt vain vapaita naisia. Mutta tämä kuulosti niin hyvältä, että jatkoimme yhteydenpitoa netin välityksellä.
Eräänä sunnuntaina olin sitten palannut kotiin sukuloimisreissulta ja istuin taas koneella Kiss FM :n chatissa juttelemassa tämän naisen kanssa. Hän kertoi miehensä olevan matkoilla ja että hän oli lasten kanssa kotona. Aloimme miettimään onnistuisimmeko kenties tapaamaan. Tapaamispaikka olisi vaan ongelma. Meillä oli välimatkaa vain noin 15 kilometriä, mutta ei oikein mitään tapaamispaikkaa. Lapset pärjäisivät kuulemma itsekseenkin kotona jonkin aikaa, mutta heille kotiin ei luonnollisestikaan voinut tulla ja itse taas asuin kämppisten kanssa enkä ollut oikein innokas häntä meillekään kutsumaan. Päädyimme lopulta siihen, että tapaisimme hieman sivummalla erään huoltoaseman kahvilassa. Halusimme kovasti nähdä toisemme.
Sovimme, että näkisimme huoltoaseman parkkipaikalla ja hän antoi autonsa tuntomerkit jotta tunnistaisin hänet. Minäkin kerroin minkälaisella autolla tulisin, mutta hän naureskeli ettei kyllä tunne autoja ollenkaan. Tapaaminen sovittiin noin tunnin päähän siitä kun lopetimme chattailun netissä.
Hieman ennen sovittua aikaa parkkeerasin autoni kyseisen huoltoaseman pihalle. Ei tarvinnut kauan odotella kun myös tuntomerkkeihin sopiva auto kaartoi pihalle ja parkkeerasi pimeässä aika lähelle omaani. Nousin autosta ja tervehdin häntä. Hän vastasi hymyillen minulle. Päällään hänellä oli värikäs laskettelutakki ja kädessään avaimet ja kännykkä. Tämä tummatukkainen nainen näytti juuri sellaiselta itsestään ja perheestään huolehtivalta naiselta joka pistäytyi sunnuntai-iltana huoltoasemalla vain ostamassa lisää maitoa lapsilleen. Mutta nyt oltiinkin ihan toisella asialla.
Ulkona oli pimeää ja suunnilleen nollakeli joten siirryimme nopeasti huoltoaseman kahvilan nurkkapöytään istumaan kahvikuppien kera. Katselimme toisiamme ja juttelimme vähän jotain. Hän näytti vasenta kättään ja sanoi, "kato kun mä jätän sormuksenkin pois, toivottavasti tänne ei satu ketään tuttuja". Katselin häntä edelleen ja täytyy sanoa, että vastapäätäni istui kyllä söpö ja hoikka nainen ja ajatukseni alkoivatkin laukata mitä tästä vielä seuraisi.
Hörppäsimme kahvit melko nopeasti sillä olimme molemmat vähän sillä mielellä, että paikka ei ollut paras mahdollinen. Tänne saattaisi sattumalta tupsahtaa ihan kumman vaan tuttuja. Kun ei ollut oikein muutakaan mahdollisuutta niin päätimme lähteä ajelemaan autolla. Yhdessä mietimme, että etsitään joku syrjäinen paikka missä saadaan olla ihan rauhassa kahdestaan. Tunnuimme molemmat viihtyvän toistemme seurassa.
Hän sanoi ettei tykkää yhtään ajamisesta joten lähdimme liikenteeseen minun autollani. Ajoimme hieman kaupungin ulkopuolelle ja lopulta päätimme kääntyä pimeälle metsäautotielle joka näytti hiljaiselta. Kumpikaan meistä ei tuntenut tarkalleen paikkaa ja pimeässä oli vaikea löytää parempaakaan. Ajoimme pientä tietä hetken aikaa ja lopulta tuli sellainen kohta missä sai auton hieman tieltä sivuun parkkiin.
Sammutin auton, jätimme pienen sisävalon päälle, kuuntelimme radiota ja istuimme autossa keskellä pimeää metsää. Hän painautui olkapäätäni vastaan, otin hänet kainalooni ja silittelin hänen hiuksiaan. Hetken päästä suukotimme kevyesti toisiamme. Hyväilimme toisiamme ja olisimme tahtoneet kietoutua toisiimme, mutta se oli hieman vaikeaa ahtaassa ja pienessä autossa. Hänellä oli pienet rinnat joita hyväilin auki olevan toppatakin sisällä. Tunsin kuinka hänen sormensa hyväilivät farkkujeni etumusta ja avasivat napit. Katseemme kohtasivat vähäksi aikaa samalla kun hänen kätensä seikkaili housuissani ja minun käteni seikkailivat ympäri hänen vartaloaan.
Pian hän kumartui syliini ja sain suuseksiä. Tuntui todella nautinnolliselta, mutta yhtäkkiä jonkun auton valot valaisivat metsää, hän ponnahti ylös ja ohitsemme ajoi auto. Onneksi auto ei pysähtynyt ja mietimme ääneen mitähän siellä ajateltiin keskelle pimeää metsää pysäköidystä autosta.
Emme ehtineet kauaa tuota tuumia kun hänen kännykkänsä soi. Istuin siinä vielä housujen etumus auki ja kuuntelin kuinka hän sanoi puhelimeen, että "joo voitte ottaa jätskiä sieltä pakastimen ylimmältä hyllyltä". Ei ollut vaikea arvata, että toisessa päässä olivat hänen lapsensa.
Hetken aikaa vielä kourimme ja hyväilimme toisiamme, mutta tulimme vähän siihen tulokseen, että näin pienessä autossa olisi tosi hankalaa mennä pidemmälle. Ulkoilmakaan ei oikein houkuttanut kun siellä oli kylmää, pimeää ja märkää. Häntä alkoi myös huolettaa lasten pärjääminen kotona ja kellokin alkoi lähestyä heidän nukkumaanmenoaikaansa. Niinpä jouduimme lähtemään takaisin huoltoasemalle hakemaan hänen autoaan. Huoltoaseman pihalla sovimme jatkavamme yhteydenpitoa ja lähdin ajamaan kotiin.
Seuraavana aamuna sain sitten vielä pieniä sydämentykytyksiä kun huomasin kotipihalla autoni toisen takarenkaan olevan aivan tyhjä. Lähempi tarkastelu osoitti, että rengas oli aivan halki kyljestä. Olin säästänyt auton kanssa renkaissakin ja alla oli mitkä lie 20 vuotta vanhat koppurat jotka olivat selvästi tulleet nyt tiensä päähän. Kiittelin vaan kovasti onneani, että ilmat ei tullu renkaasta pihalle jo edellisenä iltana siellä pimeällä metsäautotiellä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti