Edellisessä blogitekstissä kertomani chat-keskustelut Kiss FM :n Tanssilavalla jatkuivat yleensä ainakin useampana iltana viikossa. Välillä löytyi paremmin juttuseuraa ja välillä huonommin. Mutta usein chattailut kestivät yön pikkutunneille asti. Itse asiassa taisin olla aika koukussa tuohon palveluun. Yhä useampana iltana jäin kuitenkin juttelemaan mukavanoloisen naisen kanssa joka oli iältään muistaakseni noin 35-vuotias. Itse olin tuolloin siis vähän päällä kahdenkymmenen.
Kirjoittelimme hänen kanssaan hyvinkin laajalla skaalalla kaikenlaista. Kaikkea mitä sattui mieleen tulemaan. Hän asui vajaan parinsadan kilometrin päässä toisessa kaupungissa ja oli vähän aiemmin eronnut miehestään ja asui nyt kahden lapsensa kanssa. Yh-äidin arkea piristi selvästi joku jolla oli aikaa jutella kun lapset olivat jo nukkumassa ja minua taas kiinnosti kovasti yli kymmenen vuotta vanhemman naisen seura. Mitään vakavaa suhdetta ei hänkään ollut nyt etsimässä. Aluksi kai vaan juttuseuraa ja ajankulua chatin avulla.
Nuo netin chat-sivut olivat tosiaan tuolloin vielä varsin uusia ja erilaiset käyttäytymis- ja toimintamallit hakivat vielä itseään joten niinpä mekin päädyimme pitkien viestittelyjen jälkeen vaihtamaan kännykkänumeroita sen enempää miettimättä. Nykyään ei toivottavasti enää kukaan anna netissä puhelinnumeroa jonka avulla voi selvittää tuiki tuntemattoman chat-kumppanin osoitteenkin! Mutta tuolloin asian riskit eivät vielä sen kummemmin tulleet mieleen.
Jatkoimme juttelua niin chatissa, sähköpostilla, tekstareilla kuin välillä soitellenkin. Puheluita yritimme tosin vähän rajoittaa sillä kännykkäpuhelut olivat tuolloin vielä aika kalliita, ainakin opiskelijalle ja yh-äidille.
Vähitellen keskustelumme ajautuivat siihen suuntaan miten mukava olisi joskus tavatakin. Haaveilimme eräänlaisista treffeistä missä saisimme viettää mukavaa kahdenkeskistä aikaa ilman sen suurempaa sitoutumisajatusta. Hän kertoi, että lapset ovat joka toinen viikonloppu isänsä luona ja silloin hänellä olisi hyvin aikaa. Kirjoittelimme ja suunnittelimme miten tuota laatuaikaamme viettäisimme.
Päädyimme siihen, että tapaisimme hänen luonaan perjantai-iltana lasten lähdettyä isälleen. Kuka hullu nykyään kutsuisi nettituttunsa ensitapaamiselle kotiinsa?! Tuolloin tällaisia ei tosiaan vielä ihan näin ajateltu ja olimme kyllä tuolloin jo puhuneet paljon puhelimessakin, mutta kuitenkin!
Hän kaipasi kovasti mukavaa koti-iltaa kahdenkesken, hemmottelua, tunnelmaa ja yhdessäoloa. Niinpä sovimme, että hän laittaisi ruokaa, söisimme kahdestaan ja sitten vain olisimme ja viettäisimme yhdessä aikaa. Hän myös ehdotti sellaista sopimusta, että ainakaan ensimmäisellä kerralla emme harrastaisi seksiä, mutta yöksi voisin kyllä jäädä jo matkankin takia. Itseäni kyllä innokkaana nuorena miehenä hieman harmitti tuo, mutta päätin suostua ja ajattelin, että tämä juttu kannattaa ehkä katsoa rauhassa loppuun asti. Hyvää kannattaisi odottaa.
Hirveästi emme tainneet seksistä ja erotiikasta puhuakaan ennen tapaamistamme, mutta hienovaraisella tyylillä siihen ehkä joskus vähän viitattiin ja kumpikin selvästi kuitenkin tiesi ja aavisti mitä tähän juttuun myös liittyisi.
Vihdoin saimme sovittua molemmille sopivan perjantain ja aloimme kuumeisesti odottaa tuota päivää. Siitä sitten seuraavassa blogitekstissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti