perjantai 6. helmikuuta 2015

Treffit puumanaisen kanssa

Treffit puumanaisen kanssa oli siis sovittu kuten edellisessä blogitekstissäni kirjoitin ja voin sanoa, että tuntui kuin se päivä ei ikinä tulisi, odottavan aika on yllättävän pitkä. Jokseenkin sama tunne kuin aikoinaan armeijassa kotiutumispäivää odotellessa.
Mutta mutta, koittihan se sovittu perjantai lopulta. Kuten arvata saattoi niin ajatukseni eivät kyllä alkuunkaan pysyneet opiskeluissa päivän aikana. Mietin vain mitä ilta toisi tullessaan. Mietin miltä hän näyttäisi, olihan minulla vain hänen sanallinen kuvailunsa itsestään. Mietin mitä hän ajattelisi minusta. Mietin mitä tekisimme, keksisimmekö juteltavaa ja mietin myös sitä päätyisimmekö kuitenkin harrastamaan seksiä vaikka olimmekin toisin sopineet.
Iltapäivällä kävin kotona suihkussa ja pyrin valitsemaan päälleni mahdollisimman siistit vaatteet. Valinta taisi kohdistua siisteihin tummiin housuihin ja kauluspaitaan. Lisäksi selvittelin kartoista puumanaiseni antamaa osoitetta, että löytäisin perille. Hänhän asui toisessa minulle täysin vieraassa kaupungissa parinsadan kilometrin päässä ja navigaattoreita ei tuolloin vielä ollut. Piirtelin ja kirjoitin itselleni paperille muistilapun minkä perusteella uskoin löytäväni hänen luokseen.
Lisäksi minulla oli mielessäni vielä yksi juttu millä halusin ehdottomasti hemmotella ensimmäistä puumanaistani. Hän oli joskus aikaisemmin kirjoitellut miten mukavaa olisi saada mieheltä kukkia ja olipa hän tainnut aika suoraankin sanoa, että olisi ihanaa saada persikan värisiä ruusuja minulta tuliaisiksi. Nimenomaan persikan värisiä ruusuja, ne olivat hänen lempikukkiaan.
Niinpä pakkasin yöpymistavarani reppuun ja suuntasin pienen kesäautoni ensin kohti kukkakauppaa. Keli oli onneksi sellainen, että arvelin kukkien kestävän parin tunnin ajomatkan ilman nuupahtamista kun vieraassa kaupungissa voisi äkkiseltään olla vaikea löytää kukkakauppaa. Sain persikan väriset ruusut ostettua ja asetin ne varovasti auton takapenkillä. Sitten vielä soitin lyhyesti puumanaiselleni, että olen nyt lähdössä ajelemaan ja aistin kyllä meidän molempien äänestä pientä odottavaa jännitystä. Ja olikohan se edes ihan pientä!
Ei sitten muuta kuin valtatietä pitkin kohti seikkailua. Hiukan kyllä hirvitti, että toivottavasti selviän perille asti sillä olin liikenteessä parin tonnin (puhutaan markoista eikä euroista) kesäautollani jonka kunto ei kovin hääppöinen ollut. Mutta radiota kuunnellen ja tulevaa iltaa miettien matka meni mukavasti. Ja yllättävän hyvin onnistuin sohlaamaan minulle vieraassa kaupungissa muistilappuni turvin oikeaan osoitteeseenkin.
Hänen asuntonsa sijaitsi uudehkolla rivitaloalueella kaupungin laitamilla. Parkkeerasin auton vaaleiden autotallien viereiselle vieraspaikalle. Kädet täristen kaivoin puhelimeni taskusta ja soitin taas hänelle kuten olimme sopineet. "Mä olisin nyt täällä", sanoin. "Ok, mä tulen ovelle sua vastaan", hän vastasi. Nousin autosta, otin repun selkääni, kukat käteeni ja lähdin kävelemään hänen ovelleen. Ovi olikin jo raollaan ja näin hänen kurkkivan sieltä hymyillen. Siinä hän seisoi kotiportaallaan hymyillen minulle, puumanaiseni. Hänellä oli vaaleat olkapäille ylettyvät hiukset ja päällensä hän oli valinnut pikkumustan mekon.
Hymyilimme toisillemme ja ojensin ruusut hänelle. Astuimme sisään ja halasimme heti eteisessä. Tuntui hyvältä ja juttuakin meillä tuntui heti riittävän. Hän pyysi minua perässään keittiöön ja laittoi kukat maljakkoon samalla kun jatkoimme juttelua. Nettitutun tapaaminen on aina omalla tavallaan kiehtovaa. Jotain mitä on osannut odottaa ja jotain yllätyksellistäkin. Mutta olin hyvin tyytyväinen kun tunnuimme heti viihtyvän toistemme seurassa ja muutenkin hän vaikutti mukavalta.
Juttelimme ja söimme kaikessa rauhassa hänen laittamaansa ruokaa. Taidettiin siinä kynttilätkin sytyttää ja koko ajan vilkuilimme hymyillen toisiamme silmiin. Muistan miten hänen silmänsä tuikkivat kynttilän valossa. Kummallekaan ei selvästi ollut tullut sellaista tunnetta, että äkkiä pois tästä tilanteesta.
Ruokailun jälkeen istuimme sohvalle ja hän tuli kainalooni. Ei mennyt kauan kun hieroimme jo kevyesti nenänpäitämme toisiaan vasten ja suutelimme. Suutelimme välillä silmät kiinni ja välillä katselimme toisiamme hymyillen kynttilänvalossa.
"Hieroisitko olkapäitäni", hän pyysi. Ja hieroinhan minä, hyvin mielelläni. Vähitellen käteni kävivät levottomammiksikin ja ulotin hieronnan hieman muuallekin. Hän ei yhtään vastustellut vaan nautimme selvästi molemmat tilanteesta.
Ilta meni yllättävän äkkiä ja jossain vaiheessa päätimme siirtyä sängyn puolelle. Peiton alla käperryimme aivan kiinni toisiimme ja jatkoimme molemminpuolista hyväilyä ja suukottelua. Ei ollut puhettakaan, että alkaisimme vain nukkua. Aloin jo hyvin sujuneen illan pohjalta haaveilla sittenkin saavani seksiäkin puumanaiseni kanssa. Vähitellen molempien kädet kävivät yhä levottomammiksi ja kummankin kädet seikkailivat myös jalkovälissä. Olimme melkoisen kiihkon vallassa. Hän huohotti ja kiemurteli kun hyväilin häntä. Näin kun hän puri välillä hammasta, ynisi ja sitten taas huohotti, mutta kuiskasi samalla korvaani, että "vitsi kun me sovittiin". Rauhotuimme hieman, suutelimme ja jälleen hän kuiskaili minulle. "Vitsi kun mun tekis mieli sua, mutta ei vielä tällä kertaa. Nukuttaisko nyt vaan." En halunnut möhliä tätä juttua liialla innokkuudella joten vedin hänet vain aivan lähelleni ja silittelin hänen hiuksiaan.
Nukkumisesta ei kyllä sinä yönä meinannut tulla oikein mitään sillä meillä tahtoi aina vaan riittää lisää juttua ja välillä vain suutelimme. Muutaman tunnin ehdimme sentään kuitenkin jossain vaiheessa nukkuakin. Aamulla söimme rauhassa aamupalaa jonka jälkeen lähdimme pyörähtämään kaupungillakin. Kävimme vielä päivällä hampurilaisilla ennen kuin lähdin ajelemaan takaisin kotiin. Lähtiessäni hän tuli vielä halaamaan autolleni ja sovimme siinä samalla, että parin viikon päästä voisimme nähdä uudestaan kun hänellä on taas lapsivapaa viikonloppu.
Kotiinpäin ajellessani kävin läpi ajatuksiani ja mietin, että oli kyllä ollut mukava reissu vaikka ihan seksiin asti ei päästykään. Mutta sitähän olisi mitä suurimmalla todennäköisyydellä odotettavissa seuraavalla kerralla. Joten taas odoteltiin!!!

4 kommenttia:

  1. Todella hyvin kirjoitettua tekstiä, jota on helppo ja mukava lukea.
    Jään seurailemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mukavasta palautteesta! Lisää tekstejä on tulossa.

      Poista
  2. Jos ei jalkovälin hyväileminen ole seksiä, niin ... teitkö ehkä gynekologista tutkimusta : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! :) Silloin nuorena miehenä odotukset olivat vaan kovat ja sitä piti pettymyksenä jos ei menty loppuun asti.

      Poista