keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Loppusotkut ensimmäisen puumanaisen kanssa

Nyt se oli siis koettu. Olin päässyt heiluttamaan peittoa minua vanhemman naisen kanssa. Yhteydenpitomme oli edelleen tiivistä niin puhelimitse kuin sähköpostillakin. Varsinkin puhelut tuppasivat olemaan aika pitkiä. Yleensä se oli hän joka soitti. Uusi tapaaminenkin sovittiin ja se meni aikalailla samalla tavalla kuin edellinen.
Sitten hän soitti eräänä päivänä ja kuulin heti hänen äänestään, että nyt oli jotain sattunut. Sen verran oli jo tultu tutuiksi, että aistin sen heti hänen äänestään. Kännykkäoperaattori oli muistanut häntä laskulla ja summa ei todellakaan ollut pieni! Olimme menneiden viikkojen aikana höpöttäneet tuntitolkulla puhelimessa hänen laskuunsa ja nyt se sitten kostautui. Puheluhinnat olivat tuohon aikaan vielä aivan eri tasolla kuin nykyään ja ensimmäinen puumanaiseni sattui olemaan kahden lapsen yksinhuoltaja ja melko matalapalkkaisessa työssä. Hän totesi minulle heti puhelimessa ettei millään selviäisi laskusta eräpäivään mennessä. Pohdimme yhdessä tilannetta ja lupasin lainata hänelle sen verran rahaa, että laskun saisi maksettua. Lupasin, koska tunsin jonkinlaista osasyyllisyyttä asiasta vaikka olinkin tämän jutun tiedostanut ja siksi rajoittanut omia puheluitani ja ehdottanut hänelle samaa. Hän kiitteli kovasti ja lupasi maksaa mahdollisimman pian takaisin. Lisäksi sovimme, että jatkossa pidettäisiin yhteyttä sähköpostilla ja tekstiviesteillä.
Yhteydenpitomme harveni jonkin verran tämän puhelinlaskuepisodin takia. Sähköpostia tosin kirjoiteltiin edelleen. Hieman yllättäen hän alkoi sähköposteissa kirjoitella minulle myös siitä miten oli nyt löytänyt muitakin miespuolisia nettituttuja ja tavannutkin heitä. Hänen avioerostaan ei ollut vielä kovin kauaa ja olin ollut hänen ensimmäinen seksikumppaninsa eron jälkeen. Sähköpostien perusteella alkoi tulla sellainen kuva, että hän oli enemmänkin innostunut uudesta vapaan naisen elämästään ja ei aikaakaan kun minulle jo raportoitiin seksikokemuksistakin uuden miestuttavuuden kanssa.
Alkoi tuntua, että tämä juttu oli tässä. Aikaakin oli jo kulunut eikä puhelinlaskuun lainaamistani rahoistakaan ollut kuulunut vielä mitään. Kun kyselin häneltä asiasta niin eipä se ainakaan enää lämmittänyt välejämme uudestaan. Useamman kerran jouduin rahojeni perään kyselemään ennen kun hän sai ne maksettua muutamassa erässä.
Sähköpostilla jatkoimme vielä harvakseltaan yhteydenpitoa ja kuulumisten vaihtoa, mutta vähitellen sekin loppui. Oli aika kääntää katseet kohti uusia seikkailuja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti